Jul kommer snart. Endast en hel dag.

Det enda vi vet om framtiden är att det kommer att förändras snabbare än historien. 

                                                                                                             Sveriges Näringslivsminister, 1997 

Musiikki soi kuulokkeista. Kun katsoo ulos, ei tiedä onko aamu vai ilta. Päivät täynnä joulun luomista. Stressi joululahjoista on ohi. Voi viimeinkin huokaista helpotuksesta. Miksi mä kirjoitin otsikon ruotsiksi? En tosiaan tiiä. Tai ehkä mä tiiänkin. Kaipaan Ruotsiin. Siitä on kolme ja puoli vuotta kun viimeks oon siellä ollut. Ehkä ensi kesänä sitten. Veri vetää mua ulkomaille koko ajan. Musta välillä tuntuu, ettei kukaan lue meidän blogia, mutta eihän se oo totta. Kyllä osaa ainakin kiinnostaa. Selailin tänään vanhoja valokuvia, koska isä tyhjentää meijän pöytäkoneen muistin. Mietin, miten paljon mä -ja mun elämä- on muuttunu tässä muutaman vuoden kuluessa. Tai ylipäätään. Miten oon päätyny tähän hetkeen ja tähän pisteeseen missä oon nyt. Monta mutkaa on matkassa koettu, mutta ne mutkat on vaan rakentanu musta kestävämmän. Takapakkii on otettu paljonkin, mutta sitkeesti on jaksettu puskee vaan eteenpäin. Ovia on ovautunut ja ovia on sulkeutunu. Vaikee olla katumatta mitään, mutta pitää yrittää. Outoja asoita oon kuullu ja vielä oudopia tuun kokemaan. SUSANNA