Alkaa tuntua, että mussa on jotain vikana. En odota niinkään joulua vaan enemmänkin lomaa. Saa jättää kaiken tän uudestaan kasaantuvan koulustressin kokonaan taakseen pariksi viikoksi. Itsenäisyyspäivä meni jumalanpalveluksessa lippukunnan lippua pidellen, nukkuen ja keilaten tuttavaperheen kanssa. Ei olla ikinä juhlittu itsenäisyyspäivää erityisemmin, välillä poltettu sinivalkoisia kynttilöitä tai vatvottu Linnan Juhlien pukumokia, mutta siihen se on jäänyt. Kun seisottiin Tapiolan kulttuuriaukion pihalla räntäsateessa ja katottiin kun liput nousi salkoon, tuli kieltämättä aika juhlallinen ja jollain tapaa hieno fiilis.
Mun elämä on viime aikoina kulunut läksyjen ja Greyn Anatomian parissa, sekä tietty kavereiden kanssa ollessa. Jotenkin silti vaan tuntuu, että pari viikkoa ajasta on yhtäkkiä vaan kadonnut johonkin. Oon kuitenkin saanut vihdoin otettua itteäni niskasta kiinni ja ruvennut kuntoilemaan epäsäännöllisen säännöllisesti. Kuntosalin ryhmätuntien lisäks oon roudannut huoneeseeni makuualustan ja painot ja treenaillut niiden kanssa. Alkeellista, mutta toimii kun ei jaksa lähteä salille eikä kehtaa jättää treeniä välistä.
SAARA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti