Tuntuu että elämä on kiireisempää kun ikinä. Loma on ohi, kouluhommia kasaantuu, ihmiset haluu tavata ja pitäisi muistaa se oma rauhakin jossain välissä. Varsinkin kun ensi vuoden kurssien esivalinnat pitäisi tehä, eli nyt jo ois oltava selvää mitä kirjottaa.
Mulla on ton lukion suhteen muutama ongelma. Ensinnäkin pitkä matikka. Se ei ihan suju, kokeista saan raavittua 6½ ja sitä pitäs opiskella joka jaksossa. Onhan se tietenki rankkaa, eikä mulle vieläkään oo selvinnyt onks se sen arvosta.
Toinen ongelma on kielet. Mä opiskelen tällä hetkellä äikkää, enkkua, ruotsia, pitkää saksaa ja B3 venäjää. Eli periaatteessa viisi kieltä, joista en tiedä yhtään mitä kirjotan. Olin oikeastaan jo päättänyt, että saksan kirjotan lyhyenä ja ruotsin jätän kirjottamatta, mutta sain kuulla ettei se kannata. Eli valinnat menee taas uusiksi, pakko tunkea ruotsia johonkin väliin.
Kolmas ongelma on se, että pelkään etten saa taideaineita suoritettua. Kalliossahan pitää olla suoritettuna 12 kurssia taideaineita että pääsee lukiosta ulos. Mä olen suorittanut vasta 3. Hups. Toivottavasti en oo ainoa joka stressaa valmistumisesta jo ykkösellä.
Onneks löytyy kaikkea hyvääkin tän stressin keskeltä. Mieltä lämmittää mukavasti liput Summer Up:iin Susannan kanssa ja kotimatkalla bussissa hyviä biisejä laulava mies. Sekä uudet kengät (Mirja muuten osti samanlaiset) ja Mentalist!
Oma rauha.
Sitä mä kaipaan nyt. Must tuntuu ettei mulloo ollu ittelleni aikaa ollenkaan nyt hiihtolomalla, ku oon tullu ja menny aikalailla kaverien aikataulujen mukaan. Sain eilen uuden sängyn. Pääsen nyt rentoutumaan siinä.
Kirjotan edelleen päiväkirjaa. Ajatuksia ja tunteita, jotka pitää käsitellä kunnolla. En oo kerenny kirjottaa sitäkään, vaikka yhen kaverin käytös ottaa suunnattomasti päähän. Entinen paras kaveri.
Lukioon mentäessä ihmiset muuttuu jäätävän paljon. Mäkin oon luultavasti muuttunu. Tänään huomasin et saatan yllättäen sanoo jokun yksinkertasen lauseen ruotsiksi. En huomannu kielen vaihdosta ennenkun olin sanonu sen ääneen. Yritän kirjottaa jotain samalla kun katon Taxi 4:sta. Emmä tiiä mitä mä voisin kirjottaa. Olin eilen äitin kanssa shoppailemassa Jumbossa. Sieltä tarttu mukaan pari paitaa, collage ja valkoset pillihousut. Nappikäynti.
Ei tästä kirjottamisesta tuu oikeen mitään. Anteeks näin sekava teksti. Rentoja viimeisiä (joillekkin ensimmäisiä) lomapäiviä. SUSANNA
Terveiset Itävallasta! Reissu on kyl ollut tähän asti aivan ihana, vaikka mun laskeminen on vähän jäänyt. Rinteitten lisäks aikaa on mennyt Mirjan kanssa retuillessa, ravintolassa herkutellessa, salilla hikoilemassa ja uima-altaassa lillumassa. Hotellille voi antaa propsit siitä, että täällä on "aito suomalainen" Kelo-sauna. Ainoo huono puoli on se, että se vetää paljon näitä saksalaisia pappoja joille 50 astetta on maksimi. Toissapäivänä ku eksyttiin taas saunaan ni eräskin vanhempi herrasmies tuli sinne kahen tuoksupullon kanssa ja laitto niitä yrttejään kauhaan heittäessään vettä. Saatiin mukavasti savustettu sauna ja mallia saksalaisesta saunomisesta. Aluks se levitteli sitä hajua ihan vaan heiluttelemalla pyyhettään meihin mutta lopulta se intoutu näyttämään pyyhkeellä lassoamistakin. Harmi etten saanu videolle...
Pahoittelut kuvien määrästä ja vaihtelevasta laadusta, mukana on järkkäri, puhelin ja digikamera ja kuvaajia löytyy ainakin 4. Toivottavasti teilläki on ollut mukava hiihtoloma!
Mun ajatus ei oikeen kulje nyt. Mä haluan kirjottaa, mä tiedän mitä mä haluan kirjottaa. En vaa osaa pukee mitään sanoiksi. Viime päivät on ollu ihania. Mä oon ollu tosi onnellinen. Ja väsyny koska oon valvonu, mut se on vaan sivuseikka. Ja se valvominenki teki mut onnellikseks, koska mua nauratti. Kun mä kuuntelen tota Avenged Sevenfoldin So Far Awayta, mulle tulee tunne, jota en tiiä enkä osaa kuvailla.
Mä oon onnellinen. Mulla on ystäviä, muutama jonka kanssa voin puhua mistä tahansa. Niitä en näe paljon, usein vaan ohimennen, mutta ne on yksiä parhaimpia. Lukioon mentyä mun elämä on muuttunu enemmän ku koskaan. Oon vapaampi, mun raskaat ajat on ohi. Mullon enemmän vastuuta mut se ei paina yhtä paljon ku ysillä muut asiat. Oon päässy pois ihmissuhtesta, jotka teki mun olon huonoks. Vuos sitte mä kans pelkäsin. Mut nyt huomaan, että melkeen mistä vaan voi päästä yli. Se vaan vaatii rohkeutta. SUSANNA
Ah, tänään on lähtö Itävaltaan laskettelemaan viikoksi. Kuten arvata saattaa, pakkaamisen mä olen jättänyt viimetinkaan ja päivä meneekin pakatessa ja siivoillessa. Eli toisinsanoen juosten päättömänä ympäri taloa metsästäessä kaikkea mitä puuttuu.
Viimeset pari viikkoa on kyllä ollut aika hullunmyllyä mun muuten niin "tavalliseen ja tylsään" elämään. Arvostan omaa aikaa ja sitä että voin vaan rauhassa lagata kotona koneella. Tai kattoa telkkaria tai puhua murun kanssa puhelimessa.
Torstaina oli penkkarit, oi sitä karkin määrää! Koska busseja meni koko päivänä niin huonosti ni jätin sitten abishown katsomatta ja lähin Kampin kautta murulle viettämään ystävänpäivää. Oltiin sovittu, että ei anneta toisillemme lahjoja vielä, mutta silti kumpiki anto toiselle kortin ja pienen lahjan. Siitä on kyllä tullu aikamoinen söpöilijä vaikkei se sitä aina myönnä ! Oli oikein ihana ystävänpäivä <3
Perjantaina oli Wanhat, upeita mekkoja, kauniita ihmisiä, komeita miehiä ja paljon kriiseiltävää. Valssin aikana "pääsin" valssaamaan kun joku ihana nuorimies tuli pyytämään tanssimaan (haahaa Susanna :D). Tottakai mä valssata osaan ja on se joskus ihan kivaakin, mutta kun ei siinä mitään puhuttavaa keksinyt niin keskityin lähinnä odottamaan sen loppumista.
Eilen pakoilin pakkaamista viimeseen asti ja koitin tehä kaikkea muuta. Menin 17-22 vahtimaan suloista Lauria ja sen jälkeen vietin perheen kanssa ihanaa herkkuiltaa. Katottiin koko perhe yhdessä Doctor Whota. Isi oli ostanut Taffelin Sour Cream & Onion -sipsejä ja American-dippiä, ja mun lempparikarkkeja, Haribon Stjerne Mixin! Lisäks maistoin niitä Fazerin Dumle-donitse, luoja mikä äklöpommi se olikaan :D
Noh, kai mä sitten painun takasin pakkaamaan. Miksi tää lähteminen on näin vaikeaa?
"Hey baby you, you got what I need, but you say you're just a friend, yeah you say you're just a friend"
Oon koukussa "uuteen Justin Bieberin", Austin Mahoneen. Mun mielestä Mahone poikkeaa Justinista mut asiasta voi olla montaa mieltä. Mahone on samanikänen kun mä, 96 syntyny. Mut aivan mahtava ääni. Toivon ettei se ala tekee samanlaista musaa ku Bieber, koska Bieberistä en oikeen välitä.
Raahasin tänää kameraa mukana ulkona mut unohin ottaa kuvia. Basic minä, unohan aina kaikki. Tällä viikolla suutuin kaverille joka ei vastannu mun viestiin. Tänään sitte muistin, että se oli kertonu mulle ettei se voi vastaanottaa viestejä. Anyway, juttelin tänään pitkästä aikaa kaverin kanssa syvällisiä. Naurettiin paljon, kahviteltiin Coffee Houses, ihan vaan oltiin. Pitkästä aikaa nautin kunnolla hyvästä seurasta. Sen tytön kanssa on "det spelar ingen roll"- ei mitään väliä - tunnelma, koska voin olla just sellanen ku oon. Ilman että tuomitaan. Se on nykyään aika harvinaista. SUSANNA
Tänään oli meijän (ja luultavasti kaikkien muidenkin) lukion Wanhojen Tanssit oppilaille. Moni ysikutonen oli tanssittamassa vanhempia, joten paljon tuttuja oli pyörähtelemässä tanssilattialla. Tanssit oli uskomattoman ihanat, ja odotan niin paljon että mun oma vuoro tulee. Enää tasan vuos. Mulla alkaa olla vanhojenparikriisi ku tuntuu että kaikilla mun kavereilla on jo pari, ja mulla ei oo. Äitiki kysy jos varattais jo kampaaja...? :D
Unelmamekkoa alan varmaan syksyllä metsästää, haluisin ehkä vaaleenvihreen tai -sinisen. Paljon glitterii tietenki, muttei övereitä. Harmitti tänään vaan ku olisin halunnu et joku olis tullu hakemaan mua tanssiin mut edes mun kaverit ei tullu. En vuonna ainaki pääsen tanssahtelee. :)
Wanhojen jälkeen hengailin Ninnin kanssa Tapiolassa. Käytiin "vanhojen jatkoilla" mäkissä. Taisin bongata mun pikkusen sieltä mutten viittiny moikata koska en muista sen nimee :D Näin sitä vanhaks tullaan.
ps. Näyin eilen nopeesti MTV3:sen seiska uutisissa!! ;D
Uuden blogin alottaminen on mun mielestä aina vaikeeta. Ei ikinä tiedä mitä pitäis sanoa taikka kirjottaa. Sovittiin Saaran kanssa että tehdään ensimmäinen postaus yhessä, ja -what a surprise- sehän on esittelyteksti. Saatte vähän tietää keitä me ollaan ja mitä me tehdään!:)
-Susanna
Mun nimi on Susanna. Oon lukion ekalla ja asun pääkaupunkiseudulla, Espoossa. Luen pitkää matikkaa ja oon kiinnostunu psykologiasta. Tulevaisuuden ammatiks oon ajatellu psykologia tai jotain ammattia media-alalta.
Harrastan partiota, sen parissa oon pyöriny jo 8 vuotta. Ja ei, partio ei ole pelkkää solmujen pyörittelyjä ja metsäreissuja, se on myös ystäviä, hauskanpitoa ja loppujen lopuksi elämäntapa. Siihen jää koukkuun, ainakin näin mulle on käyny.
Mä rakastan musiikkia, varsinki ruotsalainen musiikki ja laulajat on lähellä mun sydäntä, kuten saatatte mun linkkaamasta biisistä huomata. :) Myös puoltuttujen bändi Edge of Haze on avannu mun musamaun vähän metallisempaan suuntaan. Rakastan myös shoppailua, sen vois periaatteessa laskee myös harrastuksiin. Käytän aika paljon rahaa vaatteisiin, mutta myös kahvilla käynteisin ja mäkkäri visiitteihin :3
Tulevaisuudessa haluisin asua/opiskella Ruotsissa, vaikka mulla B-ruotsi onkin. Tukhomaa tuun rakastamaan aina. Kesään 2014 mennessä olis suunnitelmissa säästää sen verran rahaa että pääsisin sinne lomalle viikoks tai kaheks, ja voisin tutustua paikallisiin jotta ruotsii tulis puhuttua
Mulla ei taida olla itestäni muuta kerrottavaa, jos tulee kysymyksiä laittakaa niitä kommenttiboxiin:))
Mä olen saara, 16-vuotias Espoolainen tyttö, käyn Kallion ilmasutaitolukiota ja no, luen myös pitkää matikkaa. Kuten arvata saattaa, myös mun lempiaine on tällä hetkellä psykologia. Mutta mun tulevaisuus on vähän enemmän auki, ku nyt pääsis ees ulos tuolta koulusta.
Mä harrastan myös partiota, ja tällä hetkellä oon myös sudenpentulauman johtaja kolmen muun kaverini kanssa. Ekaa kertaa mä menin partioon ykkösellä, että liian monta vuotta on tosiaan näissä piireissä pyöritty. Susanna itseasiassa tuli tonne partioon alunperin mun kautta. Oltiin samalla luokalla ensimmäisestä luokasta kuudenteen asti, yläasteella oltiinki sitte rinnakkaisluokilla. Kiitettävän monta vuotta ollaan siis tunnettu, ja pidetään edelleen aika aktiivisesti yhteyttä vaikka eri lukioissa ollaan.
Mä oon periaatteessa meistä aivot, moraali ja itsehillintä. Susanna taas keksii ne mielenkiintoiset ideat joista mä karsin aika nopeesti huonot pois. Tää yhteinen blogi jäi karsimatta ja tässä tosiaan ollaan. Apua mun piti esitellä itteäni, no mitäs mä nyt vielä kertoisin? Mä tykkään valokuvata ja leikkiä mallia, mutta mä oon myös laiska, Susannaki joutuu aina patistamaan mut ulos väkisin. Mussa on kieltämättä syöpön vikaa, ja ehkä vähän tietokonehiirenkin. Ja mun ikuinen pahe on kynsilakat, että jos tänne eksyy esim. kuvia uusista kynsilakkalöydöistä (ihan ku noi mun 140 ei olis jo tarpeeksi) tai mun 'hienosti koristelluista' kynsistä ni älkää yllättykö.
Musiikissa mä olen hyvin kaikkiruokainen, niin kaikkiruokainen että välillä jaksan popittaa noita Susanna ruotsipoppejakin. Tän postauksen lopusta löytyy vielä vähän näytteitä mun (ja osittain Susannanki musamausta). Ja kuten saattaa huomata, multa irtoo varsinkin näitä tekstioksennuksia, mulle kirjottaminen on ehkä helpoin tapa kertoa asiani. Ja ainakin nyt, mulla on vaan paljon asiaa.
