Just my thoughts

Oon oikeestaan aika tunteellinen ihminen. Suutun helposti, mutta pyrin olemaan näyttämättä sitä, nauran paljon, loukkaannun, itken ja omatunto soimaa usein. Eilen oli kiva päivä, oli kaverin synttärit, mutta sen takia mulla on tänään huono omatunto. Ei, mä en tehny mitään noloa mitä katuisin, en edes juonu (niinkun saatatte tietää jos ootte vastausvideot tsekannu). Mutta silti tuntuu että oon välillä aivan kamala ihminen niille, jotka haluu mulle hyvää. Se pistää miettimään miks. Miksi ihmiset tekee pahaa toisille, varsinkin niille josta välittää. Miksi ihmiset ei kuuntele ja auta toisiaan sillon kun tarvitaan sitä. Edes jotain pientä ihmissundeongelmaa. Näitä mä tänään mietin, samalla kun yritän valmistautua huomiseen matikankokeeseen.

I desiced to write this in english, but I don't really know why...

I'm actually pretty emotional person. I get angry easily, but I try not to show that, I laugh a lot, I get hurt, I cry and I feel guilty conscience often. Yesterday was a nice day, I had my friend's bithdayparty, but that's why I felt that guilty conscience today. No, I did nothing embarrassing that I would regret, I did not even drink alcohol (as you may know if you have watched our answer videos, which are in finnish). But still I feel like I'm a terrible person to those who actually care aboout me. That makes me think that why, why people do awful things to others, espesially those who want only the best to you. Why don't people listen and help each others when the need it? Even if you had a small interpersonal problem. Yeah, there are the things I thought today, while I try to prepare myself to math test that is tomorrow...SUSANNA

ps. koska mulla ei ole uutta materiaalia, saatte pari vanhaa kuvaa

ps. Becouse I don't have new material of pictures, here is two old ones.

Hymy nousee huulille, naurattaa

Eilen oli hetki, jollon olin niin ilonen että melkeen itketti. Se oli illalla, kun juttelin vaihdossa olevan kaverin kanssa. Ja muutenkin, eilen oli hyvä päivä. Vaikka olis pitäny lukea kokeisiin, ei siihen pystyny kun oli vaan niin hauskaa. Suunniteltiin ystävien kanssa, ideoitiin. Niin, ja uus huulipuna tarttu mukaan viimesillä body shopin lahjakortin rahoilla. Mullon muuten uus puhelinki, nokia 3510, kun edellisestä XpressMusicista meni akku. Koeviikko vaan menee ja menee ja menee. Tänään oli ruotsinkoe, neljätoista tehtävää ja puolitoista tuntia. Olis muuten aika kätevää jos bloggerissa olis virhetunnistin. SUSANNA

Last flowers standing

Menin eilen ulos valokuvaamaan pihallamme olevia kukkia. En tiedä mistä sain sen idean, mutta teki mieli ikuistaa vielä talvenkin kylmyydessä kauniisti loistavat kanervat ja tuo hassu hipsukukka. Kun olin ulkona, kuulin sisältä talosta pamauksen. Läheltä kuului linnun kiljaisu, ja säikähdin, että joku pikkulintu oli eksynyt taloomme. Sisällä ei kuitenkaan kuulunut tai näkynyt mitään, joten unohdin asian ja aloin katsella Gossip Girliä. Siinä samassa kuulin, miten se pikkulintu kahisti siipiään ja törmäsi ikkunaan. Se jatkoi ja jatkoi räpsitelyään ikkunaa vasten, näkyihän siitä kaikki sille tuttu ja turvallinen. Mutta se ei päässyt sinne vaikka miten yritti.
    Aivan kuten lintukin, jouduin paniikkiin. Hetken kävimme henkistä taistelua, mä yritin saada sitä lentämään ovesta ulos, mutta se yritti vain ikkunasta. Lopulta lintu lensi hyllyymme ja seisoi siellä hievahtamatta. Sulkeuduin vanhempieni huoneeseen ja jäin odottamaan vaaria. Kun vaari lopulta tuli "pelastamaan mua", hän tyynesti otti linnun käteensä ja kantoi sen ovelle, josta heitti sen ilmaan. Lopulta tajusin, että se joka kaipasi pelastajaa, oli lintu enkä minä. En vain itse osannut ajatella kuin omaa hätääni.
   Viikonloppuna, olin lastenvahtina myöhään yöhön asti. Pääsin kotiin yhden maissa, ja sain kyydin kotiin. Pyysin heitä kuitenkin jättämään minut vähän matkan päähän talostamme, päiväkodin jättöpaikoille. Kun menen siitä kotiin, joudun kulkemaan metsätietä pitkin n. 40 metriä, jonka jälkeen jatkan pimeän päiväkodinpihan läpi kotikadullemme. Kammoan sitä reittiä pimeän aikaan aivan älyttömästi, pelkään pimeää tyhjää kaupunkia älyttömän paljon. Otin puhelimeni taskulampun turvakseni ja koitin pitää katseeni suoraan edessä.
   Jostain syystä, päätin kurkata taivaalle. Siinä samassa juuri siinä kohtaa, mihin katseeni käänsin, meni tähdenlento. En voinut kuin pysähtyä paikalleni ja jäädä hetkeksi tuijottamaan taivasta ja tähtiä. Ne näkyivät uskomattoman selvästi ja kirkkaasti. En enää osannut pelätä ympäristöäni vaan näin kaiken sen kauneuden, jonka yleensä tahtomattani vältän. Kauniisti hohtava kuu, keltaisten katulamppujen valaisema syksyinen katumaisema, pimeässä sekoittuvat muodot. En ole koskaan katunut yhtä paljon, että jätin kamerani kotiin. Jonain yhtä kauniina ja pilvettömänä yönä aion mennä ulos ja yrittää saada edes palan sitä kauneutta ja tunnelmaa tallennettua.

SAARA

Joskus vain

 Joskus se kestää vain hetken. Joskus se kestää pitkään. Joskus se ei onnistu ollenkaan. Joskus sitä mietitään miksi se olen juuri minä. Joskus mietitään mitä tuleva tuo tullessaan. Joskus nautitaan hetkistä. Joskus niitä vihataan sydämen pohjasta. Mutta sitä se on. Ei sen enempää. SUSANNA

Jotain mitä tarvitsen

Mun tekis mieli päästä tälläseen olotilaan taas mitä nää kuvat antaa. Rauhalliseen. Mun elämä on yhtä hössötystä nyt kun koeviikot alkaa ja ja on niin paljon hommia. Mua väsyttää liikaa nyt, haluun vaa sulkee silmät ja uppotua uniin. Huomenna en jaksais nousta ollenkaan, mutta on pakko mennä lukemaan kokeisiin jo. Muuten mistään ei tuu mitään. Ja välillä mä en edes ymmärrä ihmisiä ollenkaan miksi ne käyttäytyy niinkun käyttäytyy. Jättää parhaat ystävänsä yhden ihmisen takia. Miksi? Tätä mä mietin kun selasin vanhoja kuvia. En vaan tajua. Ehkä mun ei tarvi. Ja ehkä mä en edes halua. Mitä mä haluan nyt enemmän kuin mitään, on päästä omaan ihanaan rakkaaseen pehmeään sänkyyn makaamaan ja ummistaa silmät todelta. Hyvää yötä! SUSANNA

Clothes for autumn

Kun mä katson mun vaatekaappiin aamuisin, tekisi mieli huutaa. Paitalaatikko pursuaa yli reunojen, mutta mulla ei silti ole puettavaa. Mulla on tapana shoppailla kesäaleissa, joten ostoskasseista löytyy lähinnä kesävaatteita, toppeja ja shortseja. Syksyllä se alkaa kostautua, mulla ei nimittäin ole edes mitään mustaa perusvillatakkia tai neuletta jonka kanssa niitä yhdistellä kun tulee kylmät kelit. Löytyy mulla pari neuletta, jotka menee pelkiltään ja pari villapaitaa joita voi yhdistää mustan topin kanssa tai valkoisen topin kanssa. Ehkä nyt ois kuitenkin sen aika, kun mun pitäisi käydä ostamassa lisää vaatteita kylmille keleille. Selasin sitten H&M:n nettikaupan uutuudet läpi ja löysin sieltä kolmet kivat vaatteet.

Ensinnäkin, rakastuin tohon pooloneuleeseen. Se näyttää niin lämpimältä ja mukavalta, varsinkin jos se on tarpeeksi pitkä, että voi laittaa alle vaan villasukkahousut. Mulla on varmaan viidet erilaiset mustat tai harmaat saappaat tai nilkkurit, mutta aina niitä voi haluta lisää. Harmi kun jalka ei enää kasva, tarttisin täydellisen tekosyyn noiden ostamiseen. Ihanat. Lisäksi ois kiva saada joku neutraali pikkulaukku. Mun ongelma on just se, etten osta niitä neutraaleja klassikkoja, joita on helppo yhdistellä. Ostan niitä kivan näköisiä erikoisempia. No, laukku tulisi siis tarpeeseen. Korujen kanssa mä olen tosi huono. Käytän niitä harvoin, ja silloinkin vaan paria tiettyä lempparia. Mulla on tasan yksi sormus, jota käytän. Mutta jotenkin noi on vaan niin kivan näköisiä ja hienon värisiä, että tahtoisin ne.

 Mä en osaa sanoa mikä himo mulle on tullut yhtäkkiä, mutta tahdon tekonahkahousut. En sellaisia kiiltäviä, vaan vähän ns. mattapintaisemmat. Aikalailla sellaiset, miltä nuo näyttävät tässä kuvassa. Niiden kanssa lämmin raitapaita olisi unelma, ja koska sininen on hmm lempivärini, kaipaisin sitä asuun. Kynsilakkoja ei koskaan voi olla liikaa ja huiveja kai olisi hyvä jos edes yhden omistaisin.

Karvatennarit on parhautta. Ne on lämpimämmät kuin mun tekonahkasaappaat ja niillä on helpompi kävellä jäisillä teillä. Nuo vahapintafarkut näyttävät myös ainakin tässä kuvassa kivalta, pitäisi varmaan käydä livenä katsomassa. Aluksi en osannut päätää, valitsenko tämän vai toisen valkomustan neuleen, mutta päädyin valitsemaan tämän tumman neulepuseron. Saattaa näyttää synkältä, mutta mielestäni tuo nätti koru sopi tähän paremmin.

Siinä olisi mun tän syksyn himotuksia, saa nähdä päädynkö noita kotiuttamaankin jossain vaiheessa. Mitä mieltä olette? Löytyikö teidän mielestä kivoja asuja vai onko mun "tyylisilmä" ihan jostain revitty? Saa sanoa kommenttia, oliko tämä aivan kamala postaus jota ei saa toistaa tai olisiko jotain voinut tehdä paremmin (esim jättää nuo ihme taustat pois? leikin vähän photoshopilla). Kiitos paljon kaikille jotka viitsitte laittaa kommenttia!

SAARA

Pienen hetken parasta mitä oli olemassa

Mä rakastan niitä hetkiä, kun on ihan pimeetä. En oo ulkona, vaan sisällä. Makaan sängyllä selällään, just ennenku oon menossa nukkumaan. Verhot auki, katon maailmaa. Sen kauneutta. Mietin mitä kaikkee siellä pimeessä on. Ketä kaikkii menossa. Ja minne. Mietin kans, miten oon päätyny tähän hetkeen. Mitä on tulossa. Onks se kohtaloo, vai voinko itse vaikuttaa tulevaisuuteeni. Siinä kun makaan ja kattelen ulos, tunnen, että tää hetki on mun oma. Varmaan ainoa hetki päivässä, jota todella rakastan. On niin hiljastakin. Muutama ääni vaan kuuluu yläkerrasta, mutta muuten ihan hiljasta. En haluais koskaan sulkea niitä verhoja. Haluaisin pysäyttää ajan, ettei aamukaan tulis. Mutta lopulta on pakko herätä taas todellisuuteen, sulkea verhot ja hypätä unien maailmaan.SUSANNA

Pinnan alla kuohuu

     Mä en tiedä huomaatteko te sitä kaikkea, mitä täällä tapahtuu. Tuskin. Mulla on jostain syystä noussut tää blogi-inspiraatio tosi isoksi, tuntuu että on paljon asiaa ja etenkin paljon tehtävää. Jos selaatte mun vanhoja postauksia, saatatte huomata, että ne lataa nopeemmin ja kuvat on sopivan kokoisia! Mä otin yks yö itteäni niskasta kiinni ja muokkasin ja latasin uudestaan jokaikisen laittamani kuvan. Tein sen myös siksi, että mun kuvat oli aiemmin mun omalla kuvasivulla, mutta totesin, että pärjään ilmankin ja poistin kuvat sieltä. Se nimittäin maksaa 30€ vuodessa. Noi se siitä blogipälätyksestä.
      Mun kuulokkeet on hukassa. Koulumatkoilla joudun lukemaan koulukirjoja ja kuuntelemaan hiljaisuutta. Se ei auta mua käynnistämään koulupäivää millään tavoin. Toisaalta ne koulupäivät ei tunnu muutenkaan käynnistyvän. Eikä loppuvan. Välillä pistää miettimään, onko se sen koulumatkan arvoista? Eihän se mikään loputtoman pitkä ole, mutta turhauttava kuitenkin.
     Kaikesta tästä huolimatta, tuntuu että syksy tuo muhun lisää virtaa. Tekis mieli ottaa jopa kauppareissulle kamera mukaan, vaikka ei siellä kuvattavaa ole. Vai onko? Yks päivä makoilin meidän uudella trampoliinilla ja vaan kattelin ympärilleni. Sain sitten idean hakea kamera ja kuvata kaikkea mitä ympärillä on. Ihan hauska kuvakulma omaan pihaan.

SAARA

Your fur is red, so beautiful, like an angel in disguise

Syksy on kohta täällä. Mitä se meinaa? Maata täynnä kirjavia lehtiä, syksyistä lämmintä ja inspiroivaa valoa, syyssateita ja syysvaatteita! Kaivoin esiin omat suosikkini, mitäs pidätte mun rakkauskengistä?

SAARA

Metro

Pari hassua kuvaa mun melkeen ensimmäisestä kerrasta Helsingin metrossa. Handlaan Pariisin metrot paremmin kun Suomen. Noh ei sen puoleen että metroo kamalasti tääl oliskaan... Anyway, ei mulla mitään kummenpaa asiaa oo, aattelin vaan ilmotella et mulla on ongelmia koneen kanssa, ku se ei tunnista kameraa eli en saa laitettua uusia kuvia koneelle mitä meinaa blokkii hetkeks blogiin mun osalta. Ellen ala tappelee alakerran pöytäkoneen ja muistitikun kaa, mikä on paras vaihtoehto tällä hetkellä.
Eilen näin tytön joka näytti Ronjalta, aloin kattoo hetken et onks se Ronja, ennenku muistin että eihän se tytsy enää olekkaan Suomessa. Ikävä jo nyt. Mutta ei se mitään sen kanssa mennään ja pärjätään!:)) Mä tosi harvoin ikävöin ketään, siks vähän yllätyin.
Huomenna olis liikuntaa Salmisaaren kiipeilymestassa, saatan hukkuu matkalla Ruoholahden syövereihin, siitä on aikaa kun viimeks oon siellä käynyt. Pitäs varmaan alkaa panostaan kouluun, mulla ei oo ollu mitään motivaatioo, ja koeviikot lähestyy...God bless me then!
Muutamia linkkejä ystävien blogeihin joita oon lupailin:
Idan blogiin pääset TÄSTÄ
Ronjan vaihtoblogiin pääset ensimmäisestä "Ronja"sta tässä tekstissä
Millan blogiin pääset TÄSTÄ

Sorry that we havent write in english for a while, but I really dont feel like doing it. At first it seemed like a good idea to make english skills better, but I think I'll write next a few posts only in finnish. SUSANNA

Vastauksia kysymyksiin #3 & #4

SAARA & SUSANNA

P.S. Sori että näissä kesti, arvatkaa kuka on viettänyt 5 päivää angiinassa ja kipeenä? Well. ainakin löysin uudet lemppariohjelmani Netflixistä. I ♥  Drop Dead Diva & Gossip Girl

Vastauksia kysymyksiin #1 & #2

SAARA &SUSANNA

KYSY; ASK; FRÅGA



Tiiätte miten tää toimii, kysykää paljon kysymyksiä ja me vastataan -videon muodossa!:) Kysykää suomella, ruotsilla tai englannilla!:)

You know how this works; ask many questions and we will answer. Please, questions in finnish, swedish or english!:) SAARA & SUSANNA