Playa del Inglés 2014

SUSANNA: Moikka kaikille ja hyvää joulua ja uutta vuotta näin ajoissa jo! 

Mulla on ollut aika hiljaiseloa tässä muutaman viikon ajan, mutta on mulla siihen syykin: olin Gran Canarialla Playa del Inglésissä perheen ja isovanhempien kanssa viikon ja heti sen jälkeen viimeviikolla tulin nielutulehdukseen, joten mulla tulee tähän "kuukauden joululoma".Nyt vähän kuvia sekä tekstiä matkasta! :)

Anyway, lento Gran Canarialle lähti itsenäisyyspäiväaamuna kahdeksalta, ja sinne kesti se 6,5h. Meidän lento oli kyllä myöhässä pakkasten vuoksi, koska moottoreista piti saada kai sakkaa pois. Päästiin kuitenkin siinä yhdeksän maissa ilmaan, ja kello 13:50 paikallista aikaa oltiin Kanarialla. Meidän hotellina toimi IFA Dunamar, neljän tähden hotelli, johon kuului buffet-aamupala ja oltiin ostettu vielä buffet-illallinen, ettei ruokapaikoista ja -ajoista tarvitse tapella. Hotelli oli ihana! Tarjoilijat mukavia, henkilökunta ystävällistä ja laittoi asiakkaan aina edelle. Auttoi jopa tapauksessa, kun yritettiin palauttaa rannalta löytynyttä puhelinta oikealle omistajalleen. Tilat olivat avarat, huone mukava, ja parvekkeelta oli mukava illalla kuunnella etelän ääniä ja istuskella. 

Mä en poistunut hotellialueelta kuin neljä kertaa, ei ollut tarvista muuten. Tämän loman pidin hermolomana, otin aurinkoa kaiket päivät enkä tehnyt mitään mitä ei tehnyt mieli tehdä. Koulujuttujakaan en oikein tehnyt, mitä silloin tällöin ruotsin itsenäisiä väänsin ja melkein avasin matikankirjan (huomatkaa sana melkein). Säät ei ollut hyvät kuin huonotkaan, kyllä joka päivä ainakin muutaman tunnin ajan paistoi aurinko. Tuuli oli kovaa, joten rannallakaan ei viittsinyt olla koska hiekat lensi naamalle ja kameralle, kuten kerran koin. Joka ilta buffetissa oli ihan taivaalliset ruuat. Valitettavasti mulla ei tässä nyt ole kuvia ruuista, mutta näin mainittakoon, että tarjolla oli naudan entrecotéta, filepihviä, lohta, kalaa, kanaa, possua jne.jne. hedelmiä, kakkua... lista vaan jatkuu ja jatkuu. 

Mun hermot kyllä lepäsi tällä lomalla. Kun ei ollut mitään mistä huolehtia, ei tarvinnut huolehtia mistään. Paitsi siitä että on muistanut laittaa aurinkorasvan. Jostain syystä rakastuin tähän paikkaan ja hotelliin. Suomeen tullessa oli aivan kamala matkadarra. Ensimmäisenä päivänä takaisin kotona en halunnut mitään muuta kuin takasin-ja sen myös kaverit saivat tuta kun puhuin matkasta koko ajan. Nyt yli viikko Suomessa oltua kaipaan kyllä takasin lämpöön ja Playa del Inglésiin, mutta nyt olen pikkuhiljaa päässyt joulufiilikseen kun lahjat paketoitu ja koti koriteltu. Näihin sanoihin päätän tekstin ja alotan loman bloggauksesta. Vi ses toivottavasti vielä ja viettäkää ihana joulu ja uusivuosi! <3

Joulukuun kuulumisia

SAARA: Tein tossa muutaman viikkoa sitten vähän ostoksia kirppareille, netissä ja Pasilan veturihalleilla. Tää takki löyty Facebookin kirppisryhmästä, kahellakympillä! Mulla ei ihan hirveen montaa talvitakkia ole, etenkin kun vanha luottotakki alkoi jäädä pieneksi, joten yllättävän hyvä löytö oli. Vaikka tää on vähän ohuempi, ei oo ainakaan näissä marras-joulukuun sadesäissä tullut kylmä. Saa nähä miten pärjään sitten alkuvuodesta, mutta kerrospukeutuminen nyt on pop jokatapauksessa! :D Tosin ite oon mennyt joulukuun vähän rennommalla linjalla ja viihtynyt neulemekoissa ja flanellipaitamekoissa sekä paksuissa legginsseissä.

Tulevaa joulua on tullut fiilisteltyä, oltiin partiolippukunnan jouluretkellä ja pidettiin lasten kanssa leipomistalkoot. Kuvassa näkyvien herkkujen lisäksi oli vielä yks pelti torttuja ja neljä lautasta pipareja. Onneks syöjiä oli paljon, ei tullut vedettyä ähkyä, vaikka ruokaa niin paljon olikin. Kuten tosiaan aika moni varmaan tietää, joulu on mun ehdoton lempiaika vuodesta. Etenkin kun vietetään sitä tavallaan kaksi päivää putkeen, ja kun 26. palataan kotiin, on enää yksi yö ja sitten onkin mun synttärit! Tää on varmaan eka kerta kun lasken päiviä synttäreihin, sillä tänä vuonna tulee täytettyä 18. Oon teini-iän alettua viettänyt synttäreitä aina vähän laiskasti, harva kavereista oli joululomalla kotona, joten yleensä pieni porukka on tullut meille ja ollaan pelattu guitar heroa, laulettu karaokea, katottu leffoja ja ihan vaan hengailtu. Tällä kertaa aattelin järkätä jotain vähän isompaa, porukat antoi luvan kutsua läheisimmät ystävät (n. 20 kpl :D)  meille syömään ja alottelemaan. Onko ihan luvallista olla innoissaan synttäreistä vai oonko vaan nolo? Mainittakoon, että oon myös tehnyt jo sille päivälle yli sadan biisin soittolistan kaikista teinivuosien hiteistä... Jos joku välttämättä tahtoo kuunnella, niin tässä ois: Syndepaardit.

Yllä näette mun koirankakkamarengit, jotka oli yllättävän hyviä! En oo ikinä tykännyt mistään kaupan tai kahviloiden marengeista, joten nää itetehdyt pääs täysin yllättämään. Ja ne oli paljon helpompi tehä ku oisin kuvitellut. Ulkonäöstä saa takulla nätimmän vähällä vaivalla, ite en vaan jaksanut ettiä oikeeta pursotinpussia vaan napsasin pakastepussista kulman pois.

Muut kuulumiset liittyy lähinnä kouluun. Mulla on kolme kurssia tässä jaksossa. Lukujärjestyksen ympärillä se muukin elämänrytmi pyörii, tulee nukuttua ja maattua sängyssä aika iso osa vuorokaudesta. Yllättävää kyllä kaamosväsymys ei oo päässyt iskemään yhtä pahasti kuin viime vuonna, mikä saattaa löytyä liikunnan lisäämisestä! Äiti on orjallisesti pakottanut mut joka viikko ylös koneen äärestä dancehall-tunnille, jossa käydään yhdesä. Tyypillinen äiti-tytär-suhde? Sen lisäks oon ylittänyt itseni ja saanut aloteitettua ylppäreihin lukemisen! (Ts. sain luettua yhden psykan oppikirjan). Tää on kuitenkin hyvä alku, mutta pientä tsemppiä ajattelin harkita. Meni kuitenkin ne syksyn kirjoitukset yllättävän hyvin lukemisen määrään nähden, enkku nousi yhdeksällä pisteellä ja Eximia napsahti!

Mites teillä on joulukuu lähtenyt käyntiin? Tai kirjotuslukemiset, vai ootteko niitä onnekkaita joita moiset huolet ei vielä hetkeen kosketa? :) Ja jos jollain on ideoita tai mielipiteitä siitä, mitä tälle mun aina vaan pidentyvälle karvareuhkalle (aka hiukset) vois tehä, niin kertokaa ihmeessä! :D

"You have to find it. No one else can find it for you." -Björn Borg

SUSANNA: Tosi moni nuori on kujalla näin syksyn ja kevään tullen, että mitä tehdä lukion jälkeen, minne hakea yhteishaussa. Todella monet taas tietävät minne haluavat, eivätkä harkitse muita vaihtoehtoja. Mä olen yksi niistä ketkä on hukassa. Mulla ei ole sellaista lääkishimoa kuten monella mun kaverilla, tai mulle ei oo ollut itsestäänselvää missä oon hyvä -kun musta tuntuu, että pärjään vaan keskiverroin kaikessa mitä teen. Ennen studiamessuja olin melkeen 100% varma, että kauppis on varmaan se mun juttu. Tässä kuitenkin saamiani lehtisiä selaillessani aloin tajuta kuinka vaikea sinne on päästä sisään. Aloin miettimään, että varmaankaan en tuu pääsemään sisään. Laitoin yhdelle parhaalle kaverilleni viestiä näistä ajatuksista, ja vasta hän sai herätettyä mut epätoivon horteesta sanoen, että juuri noin ei saa ajatella, ja että hakee minne vain, on pakko vain lukea, lukea ja lukea, sekä toivoa vain parasta.

Tänään jutellessani muiden koulukaverien kanssa tajusin, että kaikki me ollaan samassa veneessä, tiedettiin me minne halutaan, tai ei. Kaikilla on sama hakuprosessi, stressaavat tunteet sekä pitkät lukupäivät edessä. Vaikka mäkään en tiedä, minne mä oikeasti haluan, ajattelin tehdä parhaani lukemisessa ja tosissani yrittää päästä kauppakorkeakouluun sisään -tosin mihin kaupunkiin, se on vielä auki. Eikä ole oikeastaan vielä kiire päättää. Haku on vasta keväällä, eli tässä on muutama kuukausi sulatella kaikenlaisia ajatuksia. Plus ensiksi pitäisi vielä keskittyä tuleviin ylioppilaskirjoituksiin. Mitä mä tässä nyt yritän sanoa, on että vaikka ei tiedäkään minne tulevaisuus vie, minne opiskelupaikkaan, mihin kaupunkiin tai maahan, täytyy oma polku löytää itse. Vanhemmat antaa hyviä neuvoja, mutta niitäkään ei pidä niellä pilkkomatta niitä itselleen sopiviksi. Ainakin niin mä ajattelin polkuni päättää.