Aluksi pakko sanoa että huhhuh! Oon oikeestaan aika ilonen että Wanhat on nyt ohi, vaikka oli tosi ihana kokemus! Taival oli pitkä ja välillä erittäin rasittava, mutta se oli sen arvosta! Alkujen aluks mun ei edes pitänyt tanssia, mutta kun kaverit hössäsivät ympärillä niin innostus alko tarttua muhunkin. Treenit oli kolme kertaa viikossa, ja koeviikolla ja viimeviikolla oli about kolmen tunnin lisätreenit joka päivä. Wanhojenpäivänä mulla oli mekkokriisi. Mun (kuvissa turkoosi) mekko valu ja oli liian pitkä, vaikka käytettiin ompelijalla. Huomasin tän jo himassa, ja sitä hätälyhennettiin, mutta paikan päällä tylliä ja aluskangasta oli edelleen pakko ottaa pois lähemmäs 10cm. Valumiselle ei oikein voinu tehdä mitään, koska ei ollut korsetti, vaan vetoketjumekko. Itse tanssiminen meni oikeen hyvin, vaikka mun mekon päälle asteltiin liian monta kertaa, ja itekin sotkeuduin Charlestonissa siihen. Kompastumisilta kuitenkin vältyttiin.
Me tanssittiin siis kaksi kertaa, torstaina illalla ja perjantai päivällä. Torstaina oli tanssien jälkeen illallinen Katajanokan kasinolla, aivan törkeän hyvää ruokaa vaikka jälkiruoka oli vain muutama suklaapala ja kahvi/tee. Perjantaina illalla oli Wanhojen jatkot, ja meidän koulu oli ilmottautunu Kaivohuoneelle. Mentiin tyttöjen kanssa sinne heti 20:20, mutta porukkaa alkoi tulla kunnolla sisään vasta n. 22. Meno oli mahtavaa, mutta siitä huolimatta lähdin jo yhdeltä kotiinpäin kun kaikki valvotut yöt painoivat päälle.
Wanhat oli kokemuksena ihan superhieno, ja suosittelen oikeasti tanssimaan ne! Ite oli aluksi skeptinen mutta kun harjotuksissa keskittyy ja pitää hauskaa ei esiintyminen jännitä ollenkaan. Ainakin mulla kävi näin. Rahaa palaa vanhoihin, se on totta, ihan muutamana vinkkinä kannattaa ottaa mukaan evästä. Verensokeri laskee siinä kuvausten ja itse tanssien välissä. Mulla oli mukana karjalanpiirakkaa, suklaata ja pillimehu, sekä tietty vesipullo, ja pärjäsin niillä oikein hyvin. Meidän liikunnanopettajat oli niin ihania, että oli ostanu cokista, suklaata, rakkolaastareita, normaaleja laastareita, hakaneuloja hullun lailla, ja ihan vain siltä varata että joku meistä tanssiojoista sattuisi tarvitsemaan! Oli kyllä kaks parasta päivää ikinä! <3 SUSANNA
Vau, mitä mekkoja ja kaunottaria! Vanhojen päivä oli munkin kohdallani ihana päivä. :>
VastaaPoistaIhana kuulla ja kiitos!:)))
Poistahttp://countingstarspuf.blogspot.fi/2014/02/mina-ja-bloggaushistoriani.html teille on haaste :)
VastaaPoistaKiitos paljon fags, kattelinkin tota jo sun blogissa ja mietin että se ois kiva tehä ja sinnehän meiät sit oli merkattu, Jei! (:
PoistaKauniita mekkoja. Sitten vinkki tuohon mekkohommaan: Kannattaa kotona kokeilla etukäteen se pituus. Kannattaa tehdä seuraava koe, jolla saat selville, onko mekkosi liian pitkä tanssimiseen (tämä kuultu ammattitanssijalta):
VastaaPoista1) Pue mekko päällesi
2) Sido silmäsi
3) Kokeile kävellä sokkona ympäri asuntoasi noin 10-15 min. Jos tänä aikana astut helmasi päälle, mekko on liian pitkä.
Tuo silmien sitominen tehdään sen takia, että tällä tavalla sinä et katso pukuasi liikkuessasi, vaan keskityt kaikkeen muuhun. Näihän on myös tanssiessasi: sinun keskittyminen on jossain muualla kuin pukusi helmoissa.
Tästä jutusta näkee sen syyn, miksi en ikinä suosittele kenellekään vetoketjupukua, vaan kaikille korsettiyläosaa. Sellaisen säätäminen sopivaksi, jotta se pysyy päällä on paljon paljon helpompaa kuin vetoketjullisen.
VastaaPoistaT: Pukuvuokraamon työntekijä