17.2.14

Tätä elämän määrää

Wanhat 2014 657
Vaikka ite jätin wanhat tanssimatta, en tosiaan oo voinut välttyä niiltä. Tein viidelle ystävälle kynnet wanhoihin, kuvasin Tapiolan wanhat ja perjantaina Salli ja Sanna tuli meille tanssien jälkeen kuvattavaksi. Kiirettä on siis todellakin pitänyt. Varsinkin kun perjantaina oli wanhojenjatkot Kaivolla ja minä hölmö tein mekkoni itse. Muutenhan siinä ei ollut mitään vikaa, mutta perjantai-iltapäivä kyllä meni siinä, että Emma suoristi mun hiuksia samalla kun itse ompelin sitä mekkoa päälleni. Ikävä kyllä me ei ehditty ottamaan siitä kuvia, sillä ommeltiin se loppuun vasta ravintolassa ja kun pääsin kotiin puoli viiden jälkeen, joudun leikkaamaan osan ompeleista auki että saan sen edes pois päältä. Suunnitelmissa ois kuitenkin ommella se takaisin kokoon ja lisätä siihen vetoketju kunhan ehdin. Sitten saatte siitäkin kuvia tänne.

Wanhojen lisäksi oli penkkarit. Viime vuonna jätin ne välistä, mutta tänä vuonna mentiin porukalla Espalle katsomaan rekkoja kunhan koulun rekat oli hyvästelty. Päätin sitten itekkin repäistä ja tehdä jotain, mitä en olis vielä torstaiaamuna uskonut oikeasti tekeväni. Toisaalta oon viime aikoina yhä enemmän uskaltanut tehdä jotain jos sen oikeasti tahdon tehdä. En oikein jaksa ajatella sellaista asiaa kuin "maine", mua on koko mun elämä arvosteltu ja tullaan arvostelemaan loppuun saakka. Harmittavampaa se on, kun joku arvostelee itsestä riippumattomista syistä, joten mun tekojen perusteella mut saa tuomita ihan miten huvittaa. Ite oon kuitenkin äärimmäisen onnellinen, osaan tarttua hetkeen, uskallan heittäytyä ja tehdä asioita, enkä oikeastaan kadu mitään mitä oon menneisyydessäni tehnyt. Tietenkin jotain olisi voinut tehdä toisin, mutta se on ollutta ja mennyttä ja nyt oon kuitenkin tässä tilanteessa ja näin on hyvä. Kaunis rietas onnellinen-biisiin tiivistyy mun tän hetken fiilikset elämäni suhteen.

Tunnin päästä ois lähtö lentokentälle ja sieltä suoraan lentokoneella New Yorkiin! Jotenkin ihan epätodellinen olo, matkalaukku odottaa lattialla että saisin sen pakattua loppuun ja käsimatkatavarat pitäisi myös pakata loppuun. Ja alle 12 tunnin päästä mä olenkin nykissä?! Ihan mieletöntä. Onko muilla jotain hiihtolomasuunnitelmia vai latailetteko akkuja kotona? (:

SAARA

2 kommenttia:

  1. Saara sä inspiroit mua :D " En oikein jaksa ajatella sellaista asiaa kuin "maine", mua on koko mun elämä arvosteltu ja tullaan arvostelemaan loppuun saakka." Toi iski ja lujaa, odottelen sitä päivää ku ite voin ajatella samoin. Miss u!! <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh my, kiitos paljon tanja tästä! Hey mut toi on hyvä suunta et tiedostaa et haluu ajatella noin! Sit vaa pikkuhiljaa vittuunnut kaikkeen muuhun arvosteluun (ulkonäkö, pukeutuminen, seura) ja rupeet vaa tekee mitä huvittaa. Koska ne joitten arvostelu satuttaa senki jälkee, ne kannattaa sulkee pois elämästä :D miss u too ! <3

      Poista