Materialismionnellisuus

Varoitan jo etukäteen, että tää postaus sisältää lähinnä mun materialismionnellisuutta ja suhdetta vaatteiden ostamiseen.
Olin eilen kaksi kertaa perheen kanssa katsomassa Tapiolan uutta kauppakeskusta, Ainoaa. Käytiin aamupäivällä äitin kanssa H&M:ssä ja sieltä lähti mukaan 1 pitkä pooloneule ja 5 uudet rintsikat! Niille onkin ollut tarvetta, niin ostettiin kerrankin useammat kerralla. Voin vihdoin hyvällä omatunnolla heittää noita venyneitä ja pieniä pois. Sen jälkeen lähdettiin koko perheen voimin kokeilemaan uutta Funky Burger-ravintolaa. Se oli tosi viihtyisä ja ruoka oli mielettömän hyvää. Ainoa huono puoli paikan menussa oli korkeat hinnat. Silti suosittelen ainakin käymään. Käytiin sit iskän kanssa vielä ostamassa mulle uudet mustat salihousut Stadiumista. Ennen mä inhosin shoppailua kaikissa muodoissa. Vielä kasiluokalla Xenia joutui melkein repimään mut vaatekauppoihin, kun se tahtoi aina välillä "uusia mun vaatekaappia". En tiedä mitä sen jälkeen tapahtui, mutta jotenkin mun shoppailuinto nousi nousemistaan ja nykyisin tekisi jatkuvasti mieli mennä kiertelemään kauppoja ja sovittelemaan kaikkia ihania vaatteita. Ja tietenkin kotiuttaa myös pari lempparia. Mä en kuitenkaan tykkää ostaa ns. "muotivaatteita", koska en niin kovasti oo noitten vaihtuvien trendien perään. Multa ei löydy eikä tule löytymään esim. yhtään maksimekkoa tai paitaa, jonka sivuille on tehty ne "halkiot". Ensinnäkin siksi, että mulla ei ole varaa eikä jaksamusta juosta uusien villitysten perässä enkä inhoa mitään yhtä paljon kuin muodista menneitä vaatteita vaatekaapin pohjalla. Toiseksi mun on ylipäätään vaikea löytää vaatteita. Oon aika usein sitä mieltä, että nää pinnalla olevat muotityylit ei miellytä mun silmää tai sovi mun vartalolle. Joten pysyttelen kivoissa ajattomissa perusvaatteissa jotka sopii mulle mun mielestä parhaiten. Voisin vähän petrata siinä, että otan jonkinmoisia kuvia, joissa näkyy myös mun asu, kunhan keksin että miten. Mun sisko (10v) ja äiti on ihan toivottomia mun kameran kanssa, iskä ei ikinä ole kotona ja veli ei irrottaudu koneesta ja tietenkään multa ei jalustaakaan löydy.

Ostin joskus seiskalla Maybelinen Dream Satin Liquid-meikkivoidetta, mitä käytinkin ehkä kolme viikkoa päivittäin (ilman puuteria tietenkin). Eräänä aamuna onnistuin sitten tiputtamaan pullon kylppärin lattialle, minne se levisi aika nätisti. Koko lattia ja osa seinistä oli aivan meikkivoiteessa, samoin kun mun vaatteet. Sen jälkeen lupasin ittelleni, etten enää meikkivoidetta osta, lainailin kylläkin välillä äidiltä. Pari joulua sitten sain lahjaksi meikkivoiteita, joita sitten käytinkin välillä, mutta ikinä en esim kouluun jaksanut laittaa. No nekin lensi kaaressa roskiin, kun mulla todettiin kemikaaliallergia yhteen niissä käytettävään säilöntäaineeseen. Käytiin pari päivää sitten Susannan kanssa uusimassa mun meikkikaappi. Mukaan lähti:
Lumene Mineral Foundation - 1 Cream Beige (5€)
Maybelline Fit me! Concealer - 15 (11.90€)
Maybelline Fit me! Compact Powder - 105 Natural Ivory (11.90€)
Lumene Arctic Sun Bronzer - 2 ( 14,90€)
Näiden lisäksi sain äidiltä Lumenen Matifying Primerin, joka on tullut tarpeeseen. Mulla on helposti rasvoittuva iho, joten mattaava pohjustus on must jos tahtoo pysyvän lopputuloksen. Oon tuotteisiin tosi tyytyväinen, ne on sopivasti peittäviä ja mattaavia, mutta kuitenkin tosi kevyitä. Puuteria lisäsin vähän kolmen maissa, mutta senkin olisin loppujen lopuksi voinut jättää tekemättä. Tosi hyvin siis pysyy naamalla, eikä muuten tarttunut yhtään mun kaulahuiviin (jota siis pidän aina leuan yli) tai vaatteisiin. Suosittelen kokeilemaan, varsinkaan jos teillä on yhtä vaalea iho kuin mulla!

SAARA