Mun ajatus ei oikeen kulje nyt. Mä haluan kirjottaa, mä tiedän mitä mä haluan kirjottaa. En vaa osaa pukee mitään sanoiksi. Viime päivät on ollu ihania. Mä oon ollu tosi onnellinen. Ja väsyny koska oon valvonu, mut se on vaan sivuseikka. Ja se valvominenki teki mut onnellikseks, koska mua nauratti. Kun mä kuuntelen tota Avenged Sevenfoldin So Far Awayta, mulle tulee tunne, jota en tiiä enkä osaa kuvailla.
Mä oon onnellinen. Mulla on ystäviä, muutama jonka kanssa voin puhua mistä tahansa. Niitä en näe paljon, usein vaan ohimennen, mutta ne on yksiä parhaimpia. Lukioon mentyä mun elämä on muuttunu enemmän ku koskaan. Oon vapaampi, mun raskaat ajat on ohi. Mullon enemmän vastuuta mut se ei paina yhtä paljon ku ysillä muut asiat. Oon päässy pois ihmissuhtesta, jotka teki mun olon huonoks. Vuos sitte mä kans pelkäsin. Mut nyt huomaan, että melkeen mistä vaan voi päästä yli. Se vaan vaatii rohkeutta. SUSANNA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti